VIP MVA Fn, KTK-II

virtuaalihevonen


© Elisa VRL-06066

Fehér Zaj "Nakke" VH14-105-0001 / #PKK1231 Meriitit ja saavutukset
Kantakirjattu KTK-II-palkinnolla prosentein 78,7%
VIP MVA myönnetty 19.9.2014
Fn myönnetty 19.9.2014

5 x BIS, 4 x KTK-sert, 1 x EO-sert, 2 x EM
Nonius Kasv. K. Antall, Unkari
s. 5.6.2009, nyt 8v Om. Elisa VRL-06066
Ori, 167 cm (raskaampi muunnos) Yleispainotteinen
Musta vaativa A, 90-100cm


© Elisa VRL-06066, Latu & VRL-2324

Nakke on lempeä ja hyväkäytöksinen ja tulee kaikkien kanssa toimeen. Naken kanssa on helppo työskennellä, kun ori suhtautuu nöyrästi kaikkeen. Työskentely siltä onnistuu vaivatta ja motivaatiota ei puutu. Luonteeltaan Nakke on aina ollut avoin ja sen kanssa pystyykin tekemään töitä kaikenlaiset ratsastajat - vaikka oriin onkin suhtauduttava aina määrätietoisesti ja tarkkaavaisesti. Ori on ehkä hieman itsepintainen, mutta se on lähinnä positiivinen asia. Nakke vaatii rajat ja säännöt, mutta sisimmässään se on oikein lämmin ja ystävällinen hevonen.

Ratsastaessa ori yrittää kaikkensa ja miellyttämisenhalua löytyy. Nakke on osaava niin koulu- kuin esteratsastuksessa ja nauttii suuresti molemmista. Liikkuakseen oikein Nakke ei tarvitse suuria urotöitä tai uurastuksia, ori on tasainen ja helposti ratsastettava hevonen. Kouluratsastuksen parissa ori on lennokas, pehmeä ja yritteliäs. Naken kanssa ei saa käyttää ylimääräistä voimaa tai liian painavaa kättä, sitä yritetään viedä enemmän istuntapainotteiseen ratsastukseen ja jo ensimmäisistä ratsastuskerroista lähtien liika "yliohjaaminen" on saanut Naken vain stressaantumaan ja hätääntymään. Orilla on potentiaalia kouluratsastuksessa vaativiin luokkiin asti, kunhan se vain saa kokemusta ja rutiinia.

Esteratsastus on orille tärkeää ja se onkin silläkin saralla aina innokas ja energinen. Aluksi Nakella oli ongelmia lähestymisissä, mutta osaavan valmentajan ja rankan treenauksen myötä tästä hevosesta on kehkeytynyt oikea estetaituri. Ori ylittää esteet ongelmitta, hyppää erikoisetkin esteet tuijottelematta eikä kiellä kertaakaan. Nakella on ehkä hieman tapana kerätä energiaa esteillä, jos sitä ei pidättele ja keksi välissä muuta tekemistä, mutta kuumuminen on täysin hallittavissa eikä haittaa suoritusta mitenkään.
© Alison

Suku ja jälkeläiset

i. Feketé Lovag
nonius, m 169 cm
ii. - iii. -
iie. -
ie. - iei. -
iee. -
e. Lótusz
nonius, rn 165 cm
ei. - eii. -
eie. -
ee. - eei. -
eee. -

Nimi s. 00.00.0000 Sukupuoli Emä


Kilpailut ja näyttelyt

KRJ:n alaiset kilpailusijoittumiset 1/40
03.06.2014 Kutsu, Vaativa B 4/61
ERJ:n alaiset kilpailusijoittumiset 30/40
15.06.2014 Kutsu, 100cm 4/30
15.06.2014 Kutsu, 100cm 2/30
13.06.2014 Kutsu, 100cm 1/30
13.06.2014 Kutsu, 100cm 1/30
11.06.2014 Kutsu, 100cm 3/30
09.06.2014 Kutsu, 100cm 3/30
09.06.2014 Kutsu, 100cm 1/30
08.06.2014 Kutsu, 100cm 2/30
06.06.2014 Kutsu, 100cm 2/30
22.05.2014 Kutsu, 100cm 6/40
20.05.2014 Kutsu, 100cm 6/40
20.05.2014 Kutsu, 100cm 2/40
19.05.2014 Kutsu, 100cm 1/40
14.06.2014 Kutsu, 100cm 1/30
12.06.2014 Kutsu, 100cm 1/30
11.06.2014 Kutsu, 100cm 2/30
08.06.2014 Kutsu, 100cm 3/30
08.06.2014 Kutsu, 100cm 2/30
06.06.2014 Kutsu, 100cm 1/30
02.06.2014 Kutsu, 100cm 2/30
01.06.2014 Kutsu, 100cm 5/30
31.05.2014 Kutsu, 100cm 4/30
30.05.2014 Kutsu, 100cm 5/30
29.05.2014 Kutsu, 100cm 4/30
27.05.2014 Kutsu, 100cm 2/30
21.05.2014 Kutsu, 100cm 1/30
20.05.2014 Kutsu, 100cm 5/30
18.05.2014 Kutsu, 100cm 5/30
14.05.2014 Kutsu, 100cm 1/30
14.05.2014 Kutsu, 100cm 4/30

PKK:n alaiset näyttelyt
11.09.2014 PKK, Muut: Sileällä tanssahdellen palkinto, tuom. nica
07.09.2014 PKK, Muut oriit BIS2 KTK-sert, tuom. Latu
30.08.2014 PKK, Muut hevosoriit BIS1 KTK-sert EM: Upeus, tuom. Latu
15.06.2014 PKK, Hevosoriit BIS2 KTK-sert EM: Tekniikka, tuom. Nica
13.06.2014 PKK, Lämminverioriit HY, tuom. Aksu
30.05.2014 PKK, Harvinaiset orit BIS1 KTK-sert, tuom. Odelie
24.05.2014 PKK, Hevosorit BIS3 EO-sert, tuom. Aksu
MSY:n alaiset näyttelyt
16.05.2014 MSY, Harvinaiset orit BIS1 (PUN1), tuom. Minni
16.05.2014 MSY, Pääkuva PUN1, tuom. Odelie


Päiväkirjamerkinnät ja valmennukset - 10 kpl

23.7.2014 ~ Elisa
Heheheee käytiin tänään vähän metsäilemässä maastoesteradalla, naapuritallin yhden toisen ratsukon kanssa. Nakelle on tullu vähän kesämahaa, mut ei se meiän menoa haitannu. Punkero päästeli menemää jo ihan kunnolla parin ekan tukin jälkeen! Ja muuten ihan vaan päähänpistosta päätin kokeilla mitä herra Nakke Nakuttaja pitää veteen laskevasta banketista. No sen mä voin sanoa, että piti! Niin urheesti se hyppäs alas, eikä banketillekaan epäröiny nousta. Jeesus tää on vaan niin hyvä hevonen! Varmajalkanen ja niin pirun rohkeekin vielä! En kyllä silti uskalla luvata, että me kenttäluokissa startattais. Sen verran orilla oli toisinaan virtaa, ja kuskilla välillä melkeen kakkoset housussa, että rutiinia me ainakin tarvitaan ennen mitään kisoja. Mut kyllä mä oon ylpee Naken suoriutumisesta. Se jopa hyppäs ihan muitta mutkitta sellasen rengasesteen, josta hypätään läpi :) Kyl nää Unkarilaiset on vaan hienoja. Kuvagalleriasta löytyy kuva meiän hypystä banketilla :)

22.5.2014 ~ Iivari (Latu)
"Tuonneko minun on kiivettävä?" ajatteli Iivari katsellessaan edessään seisovaa jyhkeää mustaa kouluoria, jonka säkäkorkeus oli lähempänä 170cm. Jos hevonen olisi ollut oma tai edes tuttu ei ongelmaa olisi ollut, mutta nyt oltiinkin todellisen jännän äärellä: Iivari oli muitta mutkitta suostunut käymään kokeilemassa uuden tuttavuutensa Fehér Zaj-nimistä noniusoria. Oli kuulostanut hienolta idealta käydä vähän tuuppaamassa oikean, hienon kouluhevosen kanssa, mutta nyt kun Iivari pungersi itseään massiivisen mustan satulaan alkoi epäilyksen peikko kurkistelemaan piilostaan. Ei, mokailu ja tippuminen eivät haitanneet Iivaria, tai siis eivät haitanneet jos hän oli yksin. Se tässä ongelmana olikin että orin omistaja Elisa oli tietenkin paikan päällä katsomassa, kuvaamassa ja kertomassa miten mopo toimii. Jos Iivari siis mokailisi tai ei osaisi ratsastaa oikein, olisi sillä silminnäkijä ja huonolla tuurilla valokuviakin murentamassa miehen imagoa ryhdikkäänä ratsastajana. Ei hyvä.

"Nakke on tosi kiva ratsastaa kunhan et käytä liikaa ohjaa, pelaa istunnalla lähinnä" Elisa ohjeisti rinnalla kävellen kun Iivari kokoili ohjia —apua, onko niitä oikeasti näin paljon— käsiinsä ja nyökkäsi aavistuksen verran liian rajusti. Vainoharhainen mieli lähti heti laukkaamaan: näyttikö hän muka ratsastaessa siltä että ei käyttäisi lähinnä istuntaansa vaikka kuinka yritti panostaa ohjattomuuteen aivan periaatteesta? Oliko hän jännittyneen näköinen? Istuikohan hän niin kumarassa ettei antanut vaikutelmaa istuntansa ja lonkkansa hallitsevasta ratsastajasta? Iivarin teki mieli kysyä istuihan hän suorassa, muttei kehdannut. Sen sijaan hän vilkuili sivusilmällä hevosen omistajan ilmeitä ja kehonkieltä: mikään ei vaikuttanut ainakaan vielä siltä että hän olisi huomannut hevosensa kohdanneen suurempaa vääryyttä ratsastajan taholta.

Siinä Elisa oli ainakin oikeassa että Nakke oli mitä mukavin ratsastaa. Kun Iivari rentoutui eikä enää maalaillut piruja seinille huomattuaan orin rauhallisuuden, alkoi ratsu rentoutumaan ja myötäämään ratsastajansa mukana. Sivusta katsottuna Nakke oli näyttänyt Iivarista todella jyhkyltä, mutta nyt hevonen tuntui kevyeltä kuin kukkanen ja keveni entistä enemmän sitä mukaa mitä enemmän ratsasti. Vautsivau, tältäkö tuntuu oikea ravilisäys?! "Anna sille tilaa lisätä vielä enemmän!" Elisa huudahti kameran takaa salaman räpsähdellessä maneesin riittämättömässä valossa. Mitä, siis vieläukö enemmän? Nähtävästi kyllä. Yks-kaks-yks-kaks, lanteet antoivat vuoronperään etujaloille tilaa liikkua samalla kun Iivari olisi voinut kyynelehtiä helmiä silkasta ihastuksesta. Hän ei ollut koskaan ennen ollut tällaisen hevosen satulassa eikä mennyt yhtä vaivattomasti ja pehmeästi. Nakke pärskähteli ja huiskautti häntäänsä laukannostossa joka oli kuin pilveltä pilvelle liitämistä. Se olisi voinut jatkua ikuisuuden...

Illalla Iivari katseli haikeana kuvia joita Elisa hänelle lähetti. Joskus tuntee ratsastavansa todella hyvin ja sitten valokuvat paljastavatkin karun totuuden siitä miten hevosen takamus onkin oikeasti vielä tallissa ja istunta ryhteineen perunasäkkimäistä, mutta nämä kuvat näyttivät tasan tarkalleen yhtä hyviltä miltä ratsastaessakin oli tuntunut. Nakke oli ollut mahtava, eikä tarvitse ehkä mainitakaan kuka haaveili samantasoisen kouluhevosen löytämisestä Zeninkin hevoskaartiin...

18.5.013 ~ Assi
Olimme edellisinä päivinä treenanneet Naken kanssa esteratsastuksen saloja, joten tänään oli aika sileän työskentelylle. Ratsastajana toimin tänään minä, jotta pystyisin paremmin korjaamaan mahdollisia virheitä, joita vain selästä huomaa. Nakke tuntui alkuraveissa hieman hätäiseltä, joten lähdimme hakemaan rentoutta ja odottamista. Vaadin oria tulemaan takaisin jokaisesta puolipidätteestä hieman liioitellusti, niin, ettei Nakelle jäänyt edes hetken aikaa miettiä, pitäisikö vaiko eikö. Tämän myötä ori tuntui heti paljon skarpimmalta avuille, joten siirryimme laukkatyöskentelyyn. Laukassa Nakke kulki todella ryhdikkäästi ja askelta oli helppo muokata, joten tyydyimme vain treenailemaan hieman keskilaukkaa. Käyntityöskentely välitauon jälkeen olikin tänään Nakelle vaikein paikka, ja saimme pitkään miettiä, että miten käynnissä pitikään myös kulkea hereillä ja ryhdikkäänä. Alkuun ori ikään kuin läsähti siirryttäessä käyntiin, mutta työskentelyn jälkeen myös käyntiin löytyi se työskentelymoodi. Hieno Nakke!

17.5.2014 ~ Assi
Edellisenä päivänä olin itse hypännyt Nakella, joten tänään oli aika päästää itse Elisa selkään. Ideanamme oli hioa rytmiä esteiden välissä. Varsinkin hieman kuumenevilla hevosilla on tapana kadottaa rytmi, joten sitä on valmennustilanteessa hyvä harjoitella. Esteet kentällä olivat tarkoituksellisesti hieman vaikeasti sijoitettu, niin, että Elisa joutui lyhentämään ja pidentämään. Alkuun Nakke tuli ensimmäiset kerrat todella sopuisasti, mutta esteiden korkeuden kasvaessa ja ajan kuluessa alkoi vauhtia tulla. Nakke selvästi otti itseensä hieman kovemmat pidätteet, joten keskityimme apujen pehmeyteen mutta jämäkkyyteen. Kun Elisa itse alkoi vaatia Nakelta reagoimista heti myös pidätteeseen, alkoi orikin terävöityä. Estekorkeuden pidimme varsin matalana, sillä pointti oli lähestymisissä. Lopputunnista yleensä hieman kuumentunut Nakke olikin rento ja reipas, kiitos alkutunnin harjoitusten. Tähän olikin hyvä lopettaa estetreenit!

16.5.2014 ~ Assi
Tänään oli tarkoitus aloittaa valmennusrupeama Elisan komean Naken kanssa. Olimme sopineet, että ensimmäisen kerran ratsastan minä. Aloittelin herkästi tottelevan orin kanssa jumppasarjoilla, joissa katsoin tarkasti, että Nakke pysyy suorana. Alkuun ori koettikin hieman valua ulkopohjetta vasten takaisin seinälle, mutta ulkoavuilla tämän sain nopeasti pois. Jatkoimme jumppasarjojen jälkeen sarjaesteillä, sillä Elisa oli sanonut, että orin kuumuminen näkyi välillä askelten ongelmissa. Nakke lähtikin etenemään paljon enemmän ensimmäisten hyppyjen jälkeen, ja jouduin korjaamaan askelia monta kertaa.

Vähitellen ori alkoi kuitenkin rentoutua uuden ratsastajan ja tyylin kanssa, ja saimme väleihin halutut askelmäärät. Jatkoimme työskentelyä suhteutetuilla väleillä, sillä halusin orin olevan täysin kuulolla, eikä lähtevän itse viemään. Vaikka ori alkoikin liikkumaan yhä enemmän ylöspäin kuumentuessaan hieman, sujuivat välit nyt täysin hyvin. Lopputunnista ori jaksoi kuunnella herkeämättä mitä ratsastaja sanoin, joten siihen oli hyvä lopettaa tältä päivältä!

13.5.2014 ~ Lynn
Minua odotti raamikas musta hevonen, jonka säkä kohosi monta senttiä päälakeni yläpuolelle. Se oli valmiiksi satuloitu. Rapsutettuani lyhyesti sen kaulaa tartuin ohjiin, jotka vedin hevosen pään yli ja lähdin taluttamaan mustaa ratsuani perässäni pihalle, missä kiipesin korkealle Naken selkään. Tuntui virkistävältä, kun alla oli hevonen, jota en vielä tuntenut lainkaan. Useimmiten ratsastin Mallaspuron tuttuja hevosia, tuntipuksuja, jotka olivat oppineet laistamaan töistä aina, jos ei ollut aivan pakko tehdä hommia kunnolla.

Nakke oli toista maata. Se keinahti tarmokkaaseen käyntiin, kun annoin sen tehdä niin, ja tuntui innokkaalta, kun suuntasimme kohti metsän polkuja ja pikkuteitä. Keskityin kuulostelemaan, miltä hevonen ja sen liikkeet tuntuivat. Nakke liikkui mielellään. Se tiiraili kiinnostuneena ympärilleen, muttei lainkaan arkaillut eikä missään vaiheessa epäröinyt mennä sinne, minne pyysin. Enemmän epäröin minä itse; en tuntenut tienoota kovinkaan hyvin. Pari kertaa jouduimmekin palaamaan pätkän verran takaisin päin ja valitsemaan eri polun, kun ensimmäinen vaihtoehto osoittautui hölmöksi päätökseksi.

Etenimme melko rentoon tahtiin. Minulle retkemme oli hevoseen tutustumista ja hevoselle palauttavaa, piristävää liikuntaa. Olin aikeissa ratsastaa Nakella toistekin, ja silloin tehtäisiin vähän enemmän hommia ja löysäiltäisiin vähemmän. Oli hyvä, että sain tilaisuuden ratsastaa hevosta ensin aivan rennosti tutustuen ja tunnustellen.

Laukkapätkät olivat kuin suoraan hevoskirjasta. Saada nyt laukata hieman kevennetyssä istunnassa, tuntea tuulenviri kasvoilla ja hevosen keveät liikkeet allani sekä kuulla kavioiden muksahtelu pehmeää polun pohjaa vasten - siinäpä sitä ponitytön unelmaa kerrakseen. Sääkin suosi. Parasta oli toki se, että vaikka Nakke kannustettuna äityikin nelistämään vauhdikkaasti, se totteli empimättä pidätteitäni ja siirtyi ravin kautta käyntiin, kun lähestyimme pientä siltaa, joka meidän oli ylitettävä.

Sillan kopina ja veden soliseva virtaus sen alla eivät Nakkea pelottaneet. Pian sillan jälkeen suuntasimme pienen pienelle polulle, jota pitkin puikkelehdimme metsikön lävitse kohti tallille vievää tietä. Tallilla hoidin lainahevoseni huolellisesti ja rapsuttelin sitä hyvän aikaa kiitokseksi mukavasta reissusta.

12.5.2014 ~ Kiukku
Tänään minulla oli valmennettava Fehér Zaj -niminen ori. Musta nonius asteli tyynesti kentällä ratsastaja selässään. Olin pyytänyt heitä kävelemään hetken aikaa, kun itse luntin muistilapusta kirjoittamiani muistiinpanoja valmennuksen tehtävistä. Aloitimme ravaamalla muutaman kierroksen kevyttä ravia, ratsastaja jumppaili hevosta ympyröillä vaihdellen asetusta. Hevonen ravasi reippaasti eteenpäin, ja tuntui nauttivan ratsastuksesta. Alkuverryttelyn jälkeen pyysin ratsastajaa siirtämään Naken takaisin käyntiin. Aloittaisimme käyntityöskentelyllä. Käskin ratsukon siirtymään suurelle keski-ympyrälle. Käyntityöskentelyn tarkoituksena oli lyhentää askelta rikkomatta tahtia, ja onnistumisen jälkeen palauttamaan käynti ennalleen. Ensimmäinen tehtävä oli saada hevonen kävelemään reippaasti ja hieman sisälle taipuneena. Tämä onnistui muutaman pohjeavun jälkeen, ja ori käveli kauniisti kaula kaarella. Ratsastaja alkoi tehdä istunnalla ja kevyellä kädellä rentoja puolipidätteitä, ja samaan aikaan käyttää pieniä pohjeapuja. Nakke yritti ensin siirtyä raviin, mutta hetken työskentelyn jälkeen se alkoi lyhentää askeltaan, kuten oli tarkoituskin. Ratsukko työsti askeleen lyhennystä ja ennalleen ratsastusta hetken aikaa, kunnes se alkoi sujua huomaamattomilla avuilla. Tyytyväisenä ratsastaja taputti oria kaulalle, se teki tehtävän todella hyvin. Ratsukko teki muutaman lyhennyksen myös toiseen suuntaan, samalla keskiympyrällä. Nakke vaikutti työintoiselta, ja toisti tehtävää yhtä hyvin toiseen suuntaan. En huomannut askelissa tai hevosessa minkäänlaista jäykkyyttä tai puolieroja.

Seuraavaksi oli vuorossa ravityöskentely. Ratsastaja siirsi orin raviin, ja antoi sen venyttää kaulaansa hetken aikaa. Nakke ravasi tyytyväisenä pitkin ohjin, ja sen askelissa näkyi lennokkuutta. Kun nonius oli rentoutunut tarpeeksi ravin osalta, ratsastaja keräsi ohjat takaisin ja yhden ympyrän kevennettyään pyysin häntä siirtymään harjoitusraviin, eli istumaan satulaan. Nakke ei ollut muutoksista moksiskaan, vaan pärskähteli iloisena. Ravissa tehtävänä oli ottaa vain muutama askeleen lyhennys, sen jälkeen olisi vuorossa avotaivutusta suoralla uralla. Ratsastaja sai hevosen kuulolle, ja alkoi antaa askelen pituuteen vaikuttavia käskyjä. Ori työskenteli innoissaan, se lyhensi askelta kauniisti, mutta heti saatuaan vapauden palauttaa ravin ennalleen, se haki reippaampaa tahtia. Tämä ei varsinaisesti haitannut, mutta ratsastaja ei ollut ensimmäisillä kerroilla varautunut tähän, vaan vahingossa jäi ottamaan ohjasta. Muutaman suorituksen jälkeen asia korjaantui, ja ratsukko oli taas yhteisymmärryksessä. Toiseen suuntaan Nakke ei yrittänyt omia temppujaan, vaan työskenteli kuuliaisesti.

Askeleen lyhennyksen jälkeen Nakke otettiin hetkeksi käyntiin levähtämään. Asettelin kartiot pituushalkaisijalle, ja aloin selittää tehtävää. Ideana oli ratsastaa lyhyen sivun keskeltä suoralle linjalle, joka toinen kerta oikealle, joka toinen vasemmalle. Linjalla oli tarkoitus ratsastaa orilla avotaivutusta, eli saada etuosa ja kaula kulkemaan eri uralla kuin takaosa. Aloitimme tehtävän ravaamalla ensin muutaman kerran normaalisti linjan läpi, ratsastaja harjoitusravissa istuen. Tämän jälkeen tehtävä alkoi. Ratsastaja alkoi ratsastaa pohkeilla ja istunnalla taka- ja etuosaa eri urille, ja samalla taivuttaa hevosen kaulaa reilusti sinne, minne etujalat osoittivat. Nakke suoriutui tehtävästä loisteliaasti, se taipui todella kauniisti ja sen upea askel ei kärsinyt tehtävästä lainkaan. Suunta vaihtui automaattisesti joka kierroksella, joten Nakke teki tehtävää molempiin suuntiin. Aika ajoin se jäi jännittämään, ja lyhensi askeltaan itse, mutta ratsukko sai myös oikein hyviä pätkiä.

Avotaivutuksen jälkeen vuorossa olivat loppulaukat. Tänään en halunnut teettää mitään erikoista laukassa, koska ratsu oli työskennellyt muissa askellajeissa niin paljon. Sait tulla isolle pääty-ympyrälle, ja laukata ympyrällä asetellen ja taivutellen hevosta, molempiin suuntiin. Nakke oli laukasta innoissaan, ja olisi kovasti halunnut lisätä tempoa. Annoin ratsastajalle luvan laukata eteen,ja Nakke oli tästä tyytyväinen. Musta ori laukkasi ympyrällä korvat hörössä, kuitenkin hienosti tällä hetkellä ulospäin taivutettuna. Laukkasimme molempiin suuntiin hetken aikaa, sen jälkeen hevonen sai jäädä ravaamaan uralle reipasta kevyttä ravia. Muutaman kierroksen ravattuaan ratsukko siirtyi käyntiin, ja Nakke sai pitkät ohjat. Valmennus oli sujunut hienosti, ja ratsukko oli työskennellyt hyvin yhteen. Tästä heidän olisi hyvä jatkaa eteenpäin.

2.5.2014 ~ Alison
Tulin uudemman kerran ratsastamaan ystäväni hevosta Nakkea, mutta tällä kertaa ori olikin jo varustettuna minulle valmiina. Elisa oli ehtinyt tallille, mutta joutunut lähtemään sitten heti muualle "kiireellisille asioille" - lie mitä sitten, mutta mielellänihän minä Nakkea tulen ratsastamaan! Kävelin orin kanssa ympäri kenttää ja kannoin pieniä estetolppia ja -puomeja ympäri. Nakke ei valitettavasti työssä avustanut, mutta kiinnostuneena kyllä seurasi perässä ja kannusti vauhtia. Pystytin muutamat pystyesteet ja okserit, jotka jopa minä uskaltaisin hypätä. Nakke saisi tänään toimia opettajana.

Aloitimme ratsastuksen verryttelyllä ja annoin orin aluksi juosta ravissa vapain ohjin ja pikkuhiljaa aloin koota sitä tiukemmin. Ratsastin molempiin suuntiin orin vetreäksi ja aloitimme hyppäämiset. Pienin pystyeste odotti edessä ja ohjasin orin suoralle linjalle kohti estettä. Yhdessä lähestyimme estettä hurjaa vauhtia, kiitos orin pitkien askelten, ja ylitimme esteen vaivattomasti. Siirryimme seuraaviin esteisiin, mutta ne tuntuivat itselleni liian korkeilta ja jätimme ne välistä. Jäimme siis hyppäämään hetkeksi aikaa matalempia pystyesteitä ja oksereita, joiden välissä treenasimme välillä vähän ja ratsastelimme vapaammin.

Päätin jutun tähän ja ratsastin Naken vielä lopuksi reippaasti ja kädet kauhusta täristen kasasimme yhdessä esteet pois, Naken taas kulkiessa vain mukana henkisenä tukena, ja painuimme sisätiloihin riisumaan varusteita.

26.4.2014 ~ Alison
Minut oli pestattu ratsastamaan ystäväni hevonen. Tallilla valmistauduin varustamaan hevosen ja kasailin sen varusteita käytävälle odottamaan. Hain Naken tarhasta ja talutin hevosen talliin. Tyynesti ori käveli vierellä ja tutkiskeli ympäristöä pienesti höristen. Varustin Naken rauhassa käytävällä ja harjasin perusteellisesti, kun ori vain pyöritteli korviaan ja kuunteli tarkkaavaisesti tekemisiäni. Varustaminenkaan ei tuottanut ongelmia.

Kentällä alkuverryttelyiksi ratsastin oria syvälle kulmiin, yritin saada hieman tuntumaa oriin ja sen ratsastamiseen. Ori toimi loistavasti jo alussa ja kuunteli kuuliaisesti minua - se yllätti minut suuresti! Jatkoimme voltteihin ja ravityöskentelyyn hakien raviin ponnekkuutta ja rytmiä. Nakke liikkui lennokkaasti ja tasaisesti eteenpäin, toimien pienilläkin avuilla ja kuunnellen virheettömästi.

Volteissa meinasin itse hieman tyriä, kun en tajunnut orin olevan niin äärettömän herkkä, ja "yliohjasin" liikettä, mutta loppujen lopuksi sovimme hyvin yhteen ja treenasimme lopuksi vielä laukassa molemmat suunnat pyöriviksi ja temmokkaiksi. Talutin orin pois kentältä ja varustin sen pois putsatakseni sen hyvin ja antaakseni pienen hemmottelutuokion. Ori jäi mutustamaan tyytyväisenä heiniään karsinaan ja minä valmistauduin lähtemään kotiin.

1.4.2015 ~ Elisa
Ostin vihdoin kauan haluamani hevosrodun edustajan, nuoren tai no nuoren ja nuoren, 8-vuotiaan noniusorin! Aluksi ajatus jykevärakenteisesta ratsuhevosorista hieman mietitytti, sillä ajattelin sen kuitenkin olevan mahtaileva, mutta mitä vielä! Fehér Zaj -nimiseksi kastettu ori oli mitä selväpäisin ja rennoin nuori hevonen mitä olen koskaan tavannut kun kävin sitä ystäväni kanssa unkarissa katsomassa. Olin kyseisellä tallilla käynyt ennenkin ollessani lomailemassa ystäväni mökillä unkarissa. Häneltä sainkin tiedon tästä nuoresta myytävänä olleesta kouluoriista, joten kiitos kuuluu hänelle. Koeratsastuksen sovittuamme oli tallihenkilökunta innokkaana laittamassa oria valmiiksi, mutta minä halusin itse tutustua siihen. Zajksi kutsuttu ori muuttui minun puheissani melkein heti Nakeksi, sillä Nakke se selvästi oli. Hoitamisen ja varustamisen aikana Nakke käyttäytyi varsin mukavasti, se katseli uteliaana tummien silmiensä takaa kuinka häärin sen ympärillä. Eikä varustaessakaan laittanut pahakseen millään tavalla, oikeastaan se yritti vain kerjätä päänsilityksiä.

Maneesiin päästyämme kipusin oriin selkään, en tiedä mitä siinä tapahtui, mutta sain vahvistuksen jo tallissa mieleen kivunneelle tunteelle, että tämä on se hevonen jonka todella vien kotiin. Ori lähti liikkeelle hyvin huomaamattomilla avuilla, se oli niin herkkä, etten toisen samanlaisen selässä ollut koskaan ollut ja auta armias mikä raviaskel siltä löytyi, kun annoin sen luvan siirtyä raviin. Niin höyhenen kevyet ja pehmeät liikkeet, ettei ihan heti sen ulkomuodon nähdessä ainakaan sellaista tullut kuvitelleeksi. Mielikuvat raskaasta ja jytkystä ravista kaikkosivat siltä istumalta ja olin täysin myyty. Laukkaan siirtyessäni pääsi suoraan sanottuna itku. Ei sen takia, ettäkö en olisi hevosesta pitänyt, mitä ystäväni kyllä hölmistyneenä kysäisi minulta, vaan se tunne jonka koin. Tuntui kuin Nakke ja minä olisimme olleet yhtä ja samaa kokonaisuutta, kuinka hyvin se pelasi kanssani yhteen ja toimi lähes ajatuksenvoimalla.

Muutaman hetken ratsastettuani kapusin selästä alas, samalla pyyhkäisten silmäkulmani kuiviksi. Ilmoitin ystävälleni oitis, että Nakke lähtee meidän mukaan niin pian kuin mahdollista. Ja sitten alkoi odottelu. Kaksi ikuisuudelta tuntunutta viikkoa siitä kului, kun ori saapui vihdoin suomen maalle, kotoisaan Keski-Suomeen uudenlaisiin maisemiin.

Sellainen oli meidän tarinamme alku. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan, odotan Nakelta paljon niin kilpailukentillä, kuin myös näyttelyissä sen erinomaisen rakenteen ja rotuominaisuuksien ansiosta. Niin ja vielä piti mainita, Naken oikea nimi Fehér Zaj on White Noise.