Eelin Auno | VH23-018-0566

Ch-V, KTK-I, RMP****
Suomenhevonen Ori s. 20.1.2017 * Rautias 158 cm korkea	Kasv. Eelinniemi, VRL-06066 Om. Eelinniemi, VRL-06066 Koulupainotteinen KO: Vaativa A
* ikääntyy satunnaisesti, 10v

© Scirlin & Pikselit

Ori, jonka kanssa ei tule tylsiä hetkiä

Eelin Auno, eli ihan vaan kavereiden kesken Auno, on sellainen suomenhevosori, jonka kanssa tulee harvemmin tylsää hetkeä vastaan. Auno on perusluonteeltaan aika zen: tallissa ottaa kaiken lungisti ja katselee maailman menoa omalla rauhallisella tyylillään, mutta heti kun suitsia ja satulaa aletaan viritellä, niin kyllä ilme kirkastuu! Kohtahan pääsee hommiin!

Auno on juuri sellainen hevonen, jonka kanssa hommat hoituu, kunhan ottaa asiat ajan kanssa ja huumorilla. Varusteet saa laittaa ilman isompaa draamaa ja ori seisoo nätisti paikallaan, mutta jos taskun pohjalla tuoksuu namit, voi olla varma, että Auno nappaa vainun. Hyvin tyypillisenä suomenhevosena se(kin) on aika perso ruualle, joten herkut ei jää siltä huomaamatta! Kaikenlainen huomio ja varsinkin pitkät harjaussessiot on sen mielestä ihan parasta. Välillä se oikein nojailee hoitajan "syliin" ja huokailee tyytyväisenä.

Ratsastaessa ori on taitavan ratsastajan hevonen, koska ei ole ihan sieltä varmimmasta päästä, varsinkin, jos kentällä on vaikka edelliskerrasta poiketen "hurja este" tai kentän nurkassa rapisee jotain epäilyttävää. Silloin Auno saattaa ottaa askeleen sivuun, ihan vaan tarkistaakseen, ettei möröt pääse yllättämään. Onneksi järkytyksestä palaudutaan nopeasti ja homma jatkuu taas kuin mitään ei olisi tapahtunut. Samanlainen meininki jatkuu myös maastossa. Ei ole mikään varmin maastomopo, mutta kulkee porukassa ihan hyvin. Muuten Auno tekee töitä tosi mielellään, ja kun homma maistuu, niin eipä siinä paljon turhia säästellä. Sen liikkeet on letkeitä ja laukka pyörii komeasti ihan omalla moottorillaan.

Hevosporukassa Auno on ikään kuin se tyyppi, joka ei turhia uhoa, mutta kaikki tietää, että se on pomo. Ei pahansuopa, vaan enemmänkin sellainen arvostettu johtaja, joka pitää jengin kasassa pienin elein eikä lähde turhaan nahistelemaan. Mikäs siinä, kun elämä voi olla letkeää.

Kisamatkoilla Auno on omanlaisensa tapaus. Traileriin mennessä se saattaa ensin näyttää "minä en muuten mihinkään lähde" -naamaa, mutta kun karkkipussi tai muu vastaava rapisee, niin kummasti liikutaan! Kisapaikalla se myös syynää kaiken, vähän kuin mummot torilla. Pitää siis ehdottomasti olla kartalla ja tarkistaa, kuka tuli ja kuka meni, missä on eväät ja onko tuttuja näköpiirissä. Joskus tekee mieli huudella muillekin, että “hei, täällä ollaan!”, mutta pääpiirteittäin se kuitenkin käyttäytyy ihan perus siivosti. Verkassa Auno saattaa olla aluksi vähän pinkeä, mutta kun aletaan oikeasti hommiin, se ryhdistäytyy, kun yhtäkkiä ollaankin tositoimissa.

Radalla Auno pistää yleensä parastaan ja etenee omassa kuplassaan. Liikkeet pyörii ja meno näyttää hiotulta ja harkitulta. Ei sitä juuri kiinnosta, mitä radan reunalla tapahtuu (jos tapahtuu). Se lukee niin hyvin ratsastajaansa kisatilanteessa, että varmaan imee itseensä ratsastajan keskittymisenkin. Ja jos vielä päästään palkintojenjakoon ja kunniakierrosta vedetään, silloin mennään eikä meinata! Hännänpää vain viuhuu ja fiilis on katossa!

© VRL-06066

Jälkeläiset

Näyttely- ja kilpailutulokset

Valmennukset