Helppo A kouluvalmennus (valmentajana Lissu T.)
Ratsukko oli verrytellyt valmiiksi, joten pääsimme suoraan asiaan. Aloitimme pysähdys - neljän askeleen peruutus - käynti -tehtävällä. Pysähdykset olivat alusta asti erittäin hyviä; sopivasti valmisteltuja, pehmeitä ja tasaisia ilman turhia väliaskelia. Ensimmäiset pari peruutusta olivat hieman vinoja, tahti oli kuitenkin hyvä, siirtyminen käyntiin pehmeä. Peruutuskin pysyi suorana, kun ratsastaja tuki ulkopohkeella enemmän.

“Hyvä, nyt sama tehtävä, mutta peruutuksesta siirrytään harjoitusraviin.” Tehtävän alku - pysähdys, peruutus - jatkui samaan, hyvään tapaan, eikä suoraan raviin siirtyminen ollut sen hankalampaa kuin käyntiin. Muutaman toiston jälkeen siirryimme seuraavaan tehtävään, joka oli kokorata leikkaa ensin keskikäynnissä, sitten harjoitusravissa askelta pidentäen ja samalla keventäen. Huisi oli mukavan rento, se vastasi apuihin hyvin ja liikkui mielellään ja reippaasti.

“Huisihan on tällä kertaa ollut reippaampi kuin viimeksi”, totesin ratsukon aloitellessa kokorata leikkaata keskikäynnissä. “Hyvä, pehmeät ja siistit avut, rento hevonen, takaosakin työskentelee. Hyvä eteenpäinpyrkimys, pidä tämä yllä. Uralla taas vapaata käyntiä, ja seuraavasta kulmasta uusiksi.” Tehtävä sujui erinomaisesti keskikäynnissä, ei kerrassaan mitään moitittavaa. Askeleen pidennys harjoitusravissa sujui vähän vaihtelevammin; välillä oikein hyviä suorituksia, välillä vähän enemmän kipittämistä kuin askeleen pidennystä. Kokorata leikkaiden jälkeen ratsukko teki vielä keskiympyrää harjoituslaukassa molempiin suuntiin. Keskiympyrä piti erittäin hyvin muotonsa joka kerta kumpaankiin suuntaan, Huisin laukka pyöri hyvin eikä ratsastajan istuntaan tarinnut puuttua yksittäistä “pyöräytä hartiat taakse, älä jännitä” -muistutusta enempää. Hyvää työtä tälläkin kerralla!

Kouluratatreeniä ja laukkasuorituksia (valmentajana narri)
Jo viimeksi Huisia ja Elisaa valmentaessani totesin Elisalle, että jättäisimme laukkatyöskentelyn seuraavaan kertaan. Eli siis tähän kertaan. Olin suunnitellut ratsastajan ja hevosen varalle helpon C:n radalla vaadittavia laukkatehtäviä: ympyrää ja lävistäjää. Tällä kertaa oli kehottanut Elisaa verryttelemään Huisin itsenäisesti valmiiksi valmennusaikaa varten, olin jo edellisellä kerralla nähnyt, miten tamma toimii ratsuna eivätkä tehtävät siitä mitenkään merkittävästi vaikeutuneet tälle kertaa. Näin säästäisimme hieman aikaa ja ehtisimme tehokkaammin keskittymään valmennuksen tehtäviin ja mahdollisesti ilmeneviin ongelmakohtiin ratsukon työskentelyssä.

Elisa ja Huisi aloittivat harjoitusravilla ympäri uraa. Lyhyen sivun keskelle tehtiin laukannosto, siitä kaksi keskiympyrää ja seuraavan pitkän sivun alusta lävistäjälle laukassa. Raville ei saanut ottaa ennen kuin uralle saapuessa. Sama toistettaisiin toiseen suuntaan, heti seuraavalta lyhyeltä sivulta jos Elisa kokisi, että on ehtinyt valmistella Huisin kunnolla. Ravata sai kuitenkin vielä pitkän sivun, jotta valmistelu olisi varmasti huolellinen.

Huisi nosti laukat molempiin suuntiin hyvin, Elisa oli selvästi tehnyt sen kanssa verrytellessään siirtymisiä, sillä edelliskerran valuvia lähtöjä ei nähty. Tamma asettui ympyrällä hyvin, eikä heittänyt takapäätään ympyrän sisä- tai ulkopuolelle. Muutaman kerran se rikkoi raville jo ennen pitkää sivua lävistäjän aikana, mutta kun kehotin Elisaa ratsastamaan laukkaa hieman enemmän, Huisi pysyi laukalla. Hyvää työtä! Lopussa meille jäi vielä hieman aikaa työstää peruutuksia. Huisi meinasi näissä lähteä viistosti vasemmalle. Kehotin Elisaa käyttämään ennemminkin oikeaa ohjaa kuin vasenta pohjetta, sillä pohkeesta tamma vain lähti peruuttamaan lujempaa eri suuntaan. Oikean ohjan käyttö hidasti Huisin oikeaa puolta, jolloin vasen ehti mukaan ja tamma suoristui.

Nuoren tamman kouluvalmennusta Helppo C-B-tasolla (valmentajana Leenu)
Elisa olikin jo kävelemässä Huisin kanssa maneesissa, kun saavuin itse paikalle. Keskustelin pikaisesti Elisan kanssa hevosesta ja siitä, mitä sen kanssa on tehty. Aivan aluksi pyysin kuitenkin Elisaa verryttelemään tammaa ravissa keventäen. Huisi näyti erittäin mukavalta, se liikkui energisesti eteenpäin ja vastasi viipyilemättä apuihin. Ennen varsinaista tehtävää kehotin Elisaa vielä laukkaamaan muutaman ympyrän kevyessä istunnassa. Laukassa Huisi ei vielä hallinut itseään ihan täydellisesti, varsinkaan ympyrällä. Suoralla uralla seinä auttoi tasapainon saamisessa ja suorana pysymisessä.

Pienen verryttelyn jälkeen kerroin Elisalle päivän varsinaisen tehtävän, joka oli ympyrällä työskentelyä. Puolikkaan ympyrän ajan asetus ulospäin ja toinen puolikas normaalisti. Tätä ei tehtäisi kauaa, mikäli se sujuisi hyvin. Muutaman ympyrän ja suunnan vaihdon jälkeen olin tyytyväinen, joten tehtävää muutettiin siten, että toinen puolikas ulospäin asettaen ja toinen puolikas takaosaa ulospäin väistättäen. Käynnissä meinasi aluksi pakka levitä käsiin, kun Elisa pyysi liikaa ja Huisi ei hoksannut. Kehotin kuitenkin siirtymään harjoitusraviin, sillä hevosen on helpompi siinä rytmissä tehdä töitä. Se olikin ratkaisu tässäkin asiassa, Huisi alkoi pyöritellä korvia sekä keskittyä, ja Elisa ei tehnyt selässä niin paljoa, joten less is more.

Tästä tehtävästä toistettiin eri variaatioita molempiin suuntiin, kunnes oli loppuverryttelyjen aika. Samalla kun Elisa kevensi uralla ja venytteli Huisia eteen alas, kerroin parivaljakon suorituksesta. Nyt vain vahvuutta hevosen takaosaan ja paljon lisää suoruutta!

Helppoa helppoa koulua (valmentajana Lissu T.)
“Tänään teemme ihan perusjuttuja, mennään helppo D-rataa mukaillen”, juttelin katsellessani ratsukon alkuverryttelyjä. Huisi liikkui rentona tasaista tahtia eteenpäin, järin suurta eteenpäinpyrkimystä tai erityisen lennokasta liikkumista ei ainakaan vielä näkynyt. Mukavan tasaiset, letkeät liikkeet kuitenkin.

“Ratsasta kulmat huolellisesti, pitkillä sivuilla vähän temponmuutoksia käynnissä, lyhyiden sivujen keskelle pysähdys.” Pysähdykset tulivat hieman viiveellä -vaikka toistojen myötä tamma reagoi kerta kerralta nopeammin -, temponmuutokset niin reippaampaan kuin hitaampaan liikkeeseen sujuivat hyvin. “Oikein hyvä istunta, mutta älä anna leuan valahtaa rintaan, pidä katse korkeammalla. Lyhennä ohjaa vähän, noin. Pyydä tammalta vähän enemmän, älä tyydy rentoon löntystelyyn.”

Käyntitehtävistä siirryttiin hiljalleen harjoitusraviin ja kymmenen metrin voltteihin, täyskaartoihin ja koko rata leikkaisiin. Huisi oli virkustunut käyntitehtävissä, ravi oli mukavan letkeää ja takaosakin tuli hieman paremmin rungon alle, alun hienoinen etupainoisuus oli hiljalleen hävinnyt ratsastuksen avulla. “Tarkkana volttien kanssa, etteivät ne mene soikeiksi, sisäpohje jarruttaa. Hyvä, aktiivinen ravi, pidä tuo”, ohjeistin, kun kolmas volteista ei enää ollut yhtä kauniin pyöreä kuin kaksi ensimmäistä. Neljännelle voltille skarpattiin taas, samalla kun Huisin hyvä ravi pidettiin yllä.

“Lyhyt sivu keskikäyntiä, sitten harjoituslaukkaa kentän ympäri.” Ratsukko teki työtä käskettyä; hyvä, pehmeä ohjastuntuma ja vakaa pohje, aktiivinen ja tarpeeksi pitkäaskelinen keskikäynti, josta sulava siirtyminen hyvään harjoituslaukkaan. Huisi ei laahannut jalkojaan, takaosa oli mukana, tamma ei valahtanut etupainoiseksi. Oikein hyvää työtä perusasioiden kanssa.

Vasta-alkajan kouluvalmennus tasolla Helppo C vaiko sittenkin Puska Ö? (valmentajana narri)
Ruunikosta Huisi-tammasta tiesin vain sen verran, että se oli vielä nuori ja raakile, mutta kiltti ja rento kaveri, sileällä oikein miellyttävä ratsu. Vasta helppo C -koulutustasollaan, mutta perusasioista ne vaativammatkin luokat alkavat. Kehoitinkin heti alkuun Elisaa verryttelemään Huisia kaikissa askellajeissa itsenäisesti, jotta saisin sellaisen hyvän kokonaiskuvan siitä, mitä ratsukko mahdollisesti kaipaisi. Tamma liikkui rennosti eteenpäin ja vaikutti melko hyvältä reaktiokyvyltään: se vastasi apuihin, mutta ei ylireagoinut missään vaiheessa. Vaikka peräänanto ei vielä näihin luokkiin kuulunutkaan niin oleellisesti, päätin teettää sellaisia ”haeskellaan vähän peräänantoa kohti”-tehtäviä. Oikein päin kulkeminen ei tekisi koskaan hevoselle pahaa.

Pyysin Elisan kuntelemaan tehtävänantoani. Tarkoituksena oli aloitella käynnissä niin, että jokaiseen kulmaan tulisi voltti ja jokaiselle pitkälle sivulle viisi askelta ravia – ei enempää, ei vähempää. Koska olimme kuitenkin niin perustavanlaatuisten perusasioiden äärellä, selitin, että tulisin vaatimaan ehdotonta tarkkuutta: voltit ovat pyöreitä, hevonen taipuu sisäpohkeen ympärille, siirtymiset tapahtuvat pisteessä ja hevonen todellakin kävelee, ei laahusta eteenpäin.

Käynnissä tehtävä sujui varsin hyvin. Huisi liikkui rennosti eteenpäin ja alkoi hakea kohti tuntumaa itse. Liikkuihan se melko matalassa muodossa, mutta se nyt ei tämän tasoisella ole mikään virhe. Tamma myös taipui hyvin, raviinlähtöihin kaipasin hieman lisää potkua. Huisi kyllä siirtyi raviin silloin, kun Elisa sitä pyysi, mutta enemmänkin valumalla kohti ravia kuin oikeasti siirtymällä. Niinpä käytimme lopun aikaa käynti-ravisiirtymiin: muutama askel molempia. Huisi alkoikin näiden avulla lähteä raviin entistä paremmin: hyvin ja reippaasti, mutta rentouttaan menettämättä.