Päiväkirjamerkinnät
Estevalmennus 23.1.2015, valmentajana ?
Lelu oli taas uneliaalla päällä, mutta heti kun se tajusi ympärillä olevat esteet, se virkosi huomattavasti. Verryttelin tamman huolellisesti,
aluksi se yritti mennä minne mieli teki, mutta onneksi tälläkin kertaa tilanne alkoi helpottaa uurastuksen myötä. Aluksi kokeilimme helpon
näköistä suhteutettua, jossa oli kaksi 50cm pystyä. Tamma rynni, ja puomit tippuivat. Pidätteitä sai tehdä paljon, ja muutaman kerran otin
lähestymisen kokonaan uudelleen ympyrän kautta. Tamma ei rauhoittunut kovinkaan, mutta suuren jarruttelun jälkeen se ei enää rynninyt niin pahasti.
Pari kertaa en päässyt hyppyyn mukaan ylimääräisen askeleen takia, ja harjoittelimme siksi lähestymistä tarkkaan. Noin 60cm okseri, ja 70cm
pystyt sujuivat kuitenkin ihan kohtuullisesti. Keskittyminen ei saanut herpaantua kertaakaan, tai muuten seuraavalta esteeltä lähti puomit mukaan.
Paljon työtä, mutta muutaman kerran tamma hyppäsi todella hyvin. Se on taitava, mutta hankalasti hallittavissa ainakin omasta mielestäni.
Välillä jätimme hypyt taka-alalle ja teimme ympyröitä, kiemurauraa ja suunnanmuutoksia. Kun tamma oli saanut hetken levätä, otimme vielä viimeiset hypyt.
Lähestyminen oli ensimmäiselle esteelle melko vino, mutta hevonen meni silti yli ja yllätyksekseni puomitkin pysyivät kannattimillaan. Loput kaksi menivät
vähän niin ja näin, yksi puomi päätti yrittää harjoitella lentämistä mutta muuten ihan hyvin.
Kunhan Lelun saa pidettyä hallinnassa, se on varmasti todella mukava hevonen myös estepuolella. Tammalla on todella kiva hyppytyyli, kunhan lähestymisissä
on tarkka ja muistaa pidätellä hiukan, niin asiat varmasti sujuvat loistavasti.
Kouluvalmennus 20.1.2015, valmentajana ?
Olin saanut valmennettavaksi kivannäköisen suomenhevosen, Lelun. Pyörittelin päässäni jonkinlaista suunnitelmaa samalla, kun varustelin
uneliaan oloista tammaa. Sen laiskasta olemuksesta ei uskoisi, että sijoituksia on jopa vaativa b -tasolta. Toisaalta monet hevoset ovat
onnistuneet yllättämään positiivisesti, miksei siis tämäkin?
Tällä kertaa vuorossa olisi kouluvääntöä. Alkuverryttelyssä yritin herätellä Lelua, mutta se oli yllättävän kova homma. Tamma ei tahtonut
millään totella, ja ehdin pari kertaa mielessäni kutsua sitä tervaetanaksi. Kymmenen minuutin ähkimisen jälkeen hevonen suostui menemään jo
parempaa ravia, joka oli kuitenkin vähän turhan leppoisaa. Ikuisuudelta tuntuvan ajan ja suuren työnteon jälkeen Lelu vihdoin alkoi heräillä.
Se liikkui hyvin eteen ja jossain vaiheessa takajalatkin tulivat kunnolla mukaan. En halunnut tehdä mitään kovin hankalaa vieraan hevosen kanssa,
joten aloitimme helpoista pohkeenväistöistä keskihalkaisijalla.
Ensin suoristus, väistöä kaksi-kolme askelta, suoristus ja väistö.. Pari kertaa väistöt menivät hiukan huonosti, mutta muutaman kokeilun jälkeen
ne alkoivat sujua molempiin suuntiin. Kun olin tyytyväinen, kokeilin kiemurauraa eri siirtymisisillä ja laukanvaihdoilla. Ennen lopettamista
kokeilimme vielä ympyräkahdeksikkoa käynti-ravisiirtymisillä, ja lopulta laukassa muutaman kerran. Lelu oli lopputunnista todella mukava
ratsastettava, vaikka aluksi liikkuikin laiskasti.
Loppujen lopuksi Lelusta jäi positiivinen mielikuva, vaikka se olikin aluksi melko rankka ratsastettava. Kunhan ei luovuta niin sen kanssa voi
tehdä paljon! Aluksi ei olisi millään voinut uskoa, että siitä kuoriuituisikin noin mukava ratsu.
Estevalmennus (+ erikoisesteet) 16.12.2014, valmentajana Anni
Erittäin kaunis vaalean rautias tamma sai hymyn huulilleni, kun seurasin itsenäistä alkuverryttelyänne. Hyvähän sitä oli vähän suomalaistakin vahvistusta
joukossa olla! Innari sujui teiltä oikein mallikkaasti, tamman meno oli rauhallista ja oma ratsastuksesi siistiä. Lelu kuitenkin "heräsi" jossain vaiheessa
tähän maailmaan ja sitten neidistä löytyikin jo enemmän vauhtia.
Kolmoissarjan esteiden aloituskorkeudeksi laitoin teille 80cm. Toit Lelun hyvin ensimmäiselle pystylle, ja toinenkin este ylittyi tasaisen varmasti.
Okserille tamma pääsi kuitenkin hieman rynnimään, jonka seurauksena tuli niin pohjaan, että puomit vain kolisivat. Uusi yritys, ja tällä kertaa muistit
ottaa Lelua hieman kiinni pystyjen jälkeen. Muista kuitenkin olla nopea ja myödätä okserille! Toisellakin kertaa pystyt ylittyivät tyylikkäästi, eikä tamma
rynninyt ollenkaan okserille, vaan kuunteli tottelevaisena apujasi ja ylititte okserin puhtaasti. Lopuksi korotin pystyt ja okserin 90cm korkeiksi,
ja saitte tulla tehtävän vielä kertaalleen.
Sarjalle tultaessa Lelu näytti hetken aikaa hyvinkin epävarmalta, mutta rohkaisit tammaa hienosti ääniavuilla ja selvititte sarjan esteet puhtain, ilmavin
hypyin, hienoa! Erikoisesteet eivät tätä suomalaista paljoa hetkauttaneet, ja ensimmäisenä vuorossa oleva tukki ylittyi varmalla, tasapainoisella hypyllä.
Lelua este näytti jopa kyllästyttävän, joten parin hypyn jälkeen pääsitte tulemaan muurille, jonka korkeus oli 80cm. Lähestymisessä ajatuksenne menivät
solmuun ja tamma kieltäyi aivan viime hetkellä, jonka johdosta keikahdit kaulalle, roikkuen kuitenkin sinnikkäästi kyydissä. Ja eikun uusiksi, ratsastit
lähestymisen huolellisesti! Ja noin, muuri ylittyi näyttävällä hypyllä, johon pääsit mukautumaan hyvin.
Tyytyväisesti pärskivä tamma näytti sen verran väsähtäneeltä, että annoin teille luvan loppuvertyttelyyn.
Valmennus sujui teiltä oikein mallikkaasti, Lelulla on näppärä hyppytyyli ja sinä omaat oikein siistin ja tasapainoisen esteistunnan, sekä muistat myödätä
esteille riittävästi. Kun vain vielä muistat tuoda Lelun huolellisesti esteille ja rohkaista tammaa tarvittaesa, menestyksenne on taattu!
Estevalmennus 2.12.2014, valmentajana Sammakko
Valmennettava ratsukko saapui jo hyvissä ajoin maneesiin, kun pystytin radalle viimeistä estettä, jolloin olin saanut koottua maneesiin todellisen
radan tiukkoine mutkineen. Rataan kuului yhteensä kahdeksan estettä, joista kolme oli oksereita ja loput pystyesteitä.
Tervehdin ratsastajaa ja hänen kaunista tammaansa, ja kehotin häntä lämmittelemään ratsunsa hyvin. Seurasin lämmittelevää ratsukkoa tiiviisti. Kun tamma
näytti olevan tarpeeksi lämmennyt ja hyvin kuulolla, siirryimme harjoittelemaan 70cm verkkaesteelle.
Alussa lähestymisen kanssa tahtoi olla pientä ongelmaa, mutta loppujen lopuksi lähestymiset alkoivat vaikuttaa tarpeeksi lupaavilta, että päädyimme
yhteistuumin siirtyä itse rataan, joka ei tosissaan ollut mikään helpoin suoritettava. Kertasimme varmuuden vuoksi pari tiukkaa mutkaa, joissa oli oltava
tarkkana. Sitten olikin jo aika aloittaa hyppelyt. Ratsukko lähestyi ensimmäistä 80cm pystyestettä varmoin askelin ja he suorittivat esteen ongelmitta.
Seuraavaksi oli tehtävä loiva kaarros, jonka jälkeen tultiin okserille. Okserin ylittämisessä ei tullut ongelmaa, joten käännyttiin jyrkästi vasemmalle ja
heti edessä oli pystyeste, jonka ylin puomi tuli kolisten alas, sillä Lelu hyppäsi esteen liian läheltä. Innokas tamma heitti yllätyksellisesti parit pukit
peräänsä, mutta ratsastajan oli oltava tarkkana, sillä parin laukka-askeleen päsästä oli jo hypättävä pystyeste.
Este mentiin yli nipin napin puomien kolinalla, ja seuraaville oksereille lähestyttiin jo tasaista vauhtia. Ratsukko suoritti okserit puhtaasti, jolloin tuli
jälleen uusi jyrkkä kännös ja kaksi viimeistä estettä, jotka olivat pystyesteitä. Viimeiset esteet ylitettiin ongelmitta ja suoritukseen pystyi olemaan ihan
tyytyväinen. Annoin ratsukolle tauon, jonka jälkee kertasimme tiukkoja mutkia uudelleen. Kertauksen jälkeen rata mentiin uudelleen ja tällä kertaa puhtaasti.
Lelu lähestyi joitain esteitä hieman innokkaasti, mutta ratsastaja hallitsi tilanteet hyvin. Jätin ratsukon tekemään loppuverryttelyitä, kun siirryin itse
korjaamaan esteet pois maneesista.
Estevalmennus 6.11.2014, valmentajana Sammakko
Olin pitänyt jo aikaisemmin Alisalle ja hänen hevoselleen Lelulle estevalmennuksen. Tänään minulla oli tarkoitus pitää kyseiselle ratsukolle toinenkin
estevalmennus, tosin tekniikkaharjoituksia puomeilla. Ratsukko saapui ajallaan maneesiin, jolloin ratsastaja alkoi lämmitellä itsenäisesti ratsuaan, samalla kun kokosin pari kavalettia maneesin
toiseen päähän. Lämmitelyiden jälkeen alettiin hyppäämään hieman kavalateilla, joiden menemisessä ei tullut ongelmia. Lelu oli reipas ja kuulainen,
eikä se niskuroinut ratsastajalleen yhtään. Ratsukon yhteistyö toimi siis hyvin, joten pian päästiinkin aloittamaan hypyt radalla.
Rataan kuului pieniä pystyesteitä ja oksereita, kuten viime kerrallakin. Rata oli sinänsä ihan helppo, lukuunottamatta kahta jyrkempää mutkaa,
joita katsottiin läheltä vielä tarkemmin. Hypyt sujuivat kuitenkin kaikesta huolimatta hyvin, eikä pudotuksia tullut.
Virheet saatiin kuitenkin korjattua ja toisella kerralla rata mentiinkin sitten ihan nappiin. Valmennuksen lopuksi annoin Alisan ottaa itsenäisesti
loppuverryttelyt, kun aloin siirrellä esteitä kasaan ja viemään niitä pois maneesista.
Estevalmennus 13.9.2014, valmentajana Sammakko
Maneesiin saapui hitain, mutta varmoin askelin ratsukko jolle minun oli tarkoitus pitää tänään ensimmäinen estevalmennus.
Seurasin katseellani uteliasta suomenhevostammaa ja tervehdin samalla ratsastajaa, joka katseli kiinnostuneen oloisena radan suunnalle.
Olin rakentanut 80cm radan, johon kuului pystyesteitä että oksereita. Rataan tutustuisimme kuitenkin myöhemmin, mutta nyt oli aika
aloittaa valmennus. Sitä ennen oli ratsukon kuitenkin lämmiteltävä vähän aikaa. Samaan aikaan kun ratsastaja lämmitteli hevostaan, pystytin
sivummalle 60cm korkuisen harjoitusesteen. Sen saatuani pystytettyä, kehotin ratsastajaa hyppäämään, jotta näkisin miten ratsukon yhteystyö sujuisi.
Ensimmäinen hyppy kerta meni puhtaasti, mutta toisella kerralla puomit kolisivat alas, sillä tamma ei nostanut tarpeeksi korkealle
takajalkojaan. Kolmas kerta menikin jo paremmin, joten päästiin siirtymään itse rataan. Päätin kuitenkin antaa ratsukon kokeilla
hypätä okseria, sillä se näytti olevan Lelun mielestä epäilyttävä ja tamma päätti alkaa kyttäämään sitä. Kun ratsastaja ohjasi ratsunsa
käynnissä esteen luo, loppui kyttääminen kokonaan, joten okseri päätettiin hypätä kerran, eikä siitä syntynyt mitään ongelmaa, joten
päästiin aloittamaan rata.
Rata aloitettiin ensimmäisestä pystyesteestä, jossa Lelu päätti jättää reilusti ilmavaraa. Ratsastaja pysyi kuitenkin hurjan hypyn mukana,
joten seuraavaa pystyestettä lähestyttiin jo varmoin jaloin ja puhtaasti. Seuraavaksi oli tehtävä loiva kaarros, jolloin tultiin okserille.
Lelu lähestyi okseria epävarmasti, mutta päätti silti hypätä esteen ongelmitta. Tiukan käännöksen jälkeen tultiin suoralle, jossa oli
pystyeste okseri ja pystyeste. Ratsukko suoriutui suorasta hyvin, lukuuottamatta viimeisessä pystyesteessä putoavaa puomia. Suoran
jälkeen oli vuorossa enää viimeinen pystyeste ja sekin mentiin yli ilman tiputuksia.
Radan jälkeen annoin ratsukolle pienen hengähdystauon, jonka jälkeen mentiin rata uudelleen. Tällä kertaa rata mentiin puhtaasti,
lukuunottamatta paria hurjaa hyppyä, joissa ratsastaja pysyi hyvin matkassa. Radan jälkeen annoin ratsukon tehdä loppuverryttelyt rauhassa,
kun aloin siirrellä esteitä seuraavaa ratsukkoa varten.
Estevalmennus 6.8.2012, valmentajana Mibula
Tamma asteli kentälle hieman kyllästyneen näköisenä, mutta virkosi heti kun näki, että tänään olisi vuorossa esteet!
Alkuverkka meni oikein mukavasti, vaikka Lelu hieman hosui eikä malttanut kuunnella apuja loppuun asti. Rauhallisilla ja
tarkoilla avuilla saatiin se kuitenkin kuuntelemaan ja keskittymään tehtäviin. Lelu alkoi näyttää jo melko hyvältä ja
virkeämmältä, joten siirryimme muutamaan verkkaesteeseen. Verkkaesteinä toimivat 90cm pysty ja 80cm okseri. Tamma sekosi
totaalisesti esteet nähdessään, eikä hypyistä tahtonut tulla hyviä. Puomit kolisivat ja Lelu rymisti sinne mihin itse tahtoi.
Lisäsimme esteiden väliin muutamia voltteja ja muita ympyröitä, joiden avulla saatiin tamma kuuntelemaan ja rauhoittumaan.
Toisella kerralla hypyt onnistuivatkin todella mallikkaasti! Radalle siirryttäessä Lelu oli jo rauhoittunut sen verran, että
rata päästiin kunnialla loppuun! Se kuunteli ratsastajaansa ja malttoi mielensä.
Kouluvalmennus 4.8.2012, valmentajana Mibula
Lelu oli alkuvalkasta todella tylsistynyt ja hidas avuille. Se vältteli töitä parhaansa mukaan ja ratsastaja sai taivutella
tammaa oikein toden teolla. Jonkun ajan päästä saatiinkin jo miellyttäviä tuloksia! Tamma alkoi hakea alas muotoon ja alkoi
muutenki näyttää ja tuntua paremmalta. Se ei pistänyt niin kovasti hanttiin ja kuunteli apuja kuuliaisena. Teimme avo- ja
sulkutaivutuksia, jotka onnistuivat pienien erimielisyyksien jälkeen esimerkillisesti sekä ravissa, että käynnissä.
Laukkatyöskentelyssä teimme laukanvaihtoja, jotka sujuivat Lelulta todella hyvin! Tunnin aikana tammasta kuoriutui todella upea
kouluratsu - kukapa olisi alkutunnista uskonut?
