Huomioithan, että kyseessä on virtuaalitalli / virtuaalihevonen / virtuaalikoira.

Vaapukan Valkopurje "Vappu, Pujo"

© VVK (ostetut kuvat)

Vappu on viisas tamma, joka arvostaa selkeitä rutiineja ja rauhallista lähestymistä – mutta kyllä siinä samalla asuu pieni annos klassista tammaenergiaa. Tarhassa se viihtyy parhaiten yksin, ei siksi että olisi hankala, vaan koska sillä on "selkeä käsitys siitä", miten asiat tulisi hoitaa. On siis hieman taipuvainen muiden pompotteluun, vaikka ei varsinaisesti olekaan riidanhaluinen.

Ihmisten kanssa Vappu on kiltti ja tuttavallinen, vaikkei se ensimmäisenä ryntääkään syliin (ja ehkä ihan hyvä niin). Sille on tärkeää, että hoitaja lähestyy sitä rauhassa, mutta määrätietoisesti, koska se säpsyy äkkinäisiä liikkeitä. Tallissa tamma arvostaa omaa tilaa, erityisesti karsinassaan. Se ei suutu, mutta antaa selkeitä viestejä, jos kokee tilanteen epämukavaksi. Harjaus ja varustaminen hoidetaan siksi yleensä käytävällä tai ulkona, missä tamma seisoo rennosti ja seuraa tallin tapahtumia tyytyväisempänä.

Satulointi ei ole tamman lempijuttu, mutta yhteistyö toimii, kunhan ihminen tekee asiat johdonmukaisesti. Ensin huopa, sitten satula kevyesti selkään laskien ja lopuksi vyön asteittainen kiristäminen. Pientä pullistelua voi esiintyä, ja satulavyön kiristys saattaa saada korvat hetkeksi vinoon, mutta Vapun protestit jäävät vain ilmeilyn tasolle. Suitsien kanssa Vappu käyttäytyy siivommin. Se avaa suunsa kiltisti ja kuolaimet saa pujotettua suuhun ilman suurempaa draamailua. Pientä kuolainten kalisuttelua voi kuitenkin kuulua kärsimättömyyden eleenä, mutta se loppuu heti, kun päästään tallin ulkopuolelle töihin.

Ratsuna Vappu on tasapainoinen ja miellyttävä. Se on sellainen ratsu, joka kuuntelee ja yrittää parhaansa, kunhan ratsastaja on tässäkin oikeudenmukainen ja selkeä. Se ei ehkä anna itsestään kaikkea heti ensimmäisellä askeleella, mutta kun yhteinen sävel löytyy, työskentelee se mielellään ja suurella ilolla. Kouluratsuna Vappu loistaa erityisesti näteillä askeleillaan ja kyvyllään kantaa itsensä kauniisti. Sillä on äärettömän mukavat ja pehmeät askeleet istua. Maastoillessa tamma on varma ja reipas, mutta toisinaan säpäkkä. Erityisesti kurakeleillä mahaan roiskuva rapa voi pistää vipinää kinttuihin ja peräpään lentämään. Lisäksi ainahan pensaikossa saattaa piillä mörkö jos toinenkin... Vappu kaipaa maastossa kokeneen ratsastajan, joka uskaltaa nauraa tamman tempuille sen sijaan, että jalkautuisi heti ensimmäisestä pukista.

Esteratsuna Vappu syttyy ja näyttää itsestään sen vauhdikkaamman puolen (jos maastoilua ei lasketa). Tamma rakastaa hyppäämistä ja etenee usein korvat höröllä, mutta vaatii lähestymisiin ehdotonta tarkkuutta ja suoraa linjaa. Siinä mielessä se onkin hyvä opettaja, ettei vinolla tai huonolla linjalla välttämättä hyppääkään, vaan nimenomaan opettaa ratsastajansa ratsastamaan siististi. Ketteränä ja nopeana tammana se on omiaan uusintaradoilla.