Jälkeläiset ja suvun taustaa
t. Maldwyn Celeste
(s. 15.07.2018 - emä: Llywanch Vivian,
om. neon VRL-05544)
t. Eli's Mariela
(s. 23.07.2018 - emä: Abellona,
om. Elisa VRL-06066)
t. Hartwig's Charity
(s. 10.01.2022 - emä: Brittagård Clemencia,
om. meea VRL-09844)
o. HN Belharion
(s. 03.05.2023 - emä: Zirkonia,
om. Elisa VRL-06066)
Monon suku koostuu monenkirjavista monitaitureista, jotka ovat pärjänneet mukavasti kisa-areenoilla.
Isä Unkaso kilpaili kouluratsastuksen parissa vaativia
luokkia hienosti pärjäten. Se voitti monet PM-kilpailut pienempien kilpailujen lisäksi, ja jatkoi menestystarinaansa eläkepäiville asti. Luonteeltaan Unkaso oli
knabstrupeille tuttuun tapaan oikein hyväkäytöksinen ja melko seurallinenkin. Se ei kuitenkaan ollut monen ihmisen ratsu, mutta muuten yhteistyö kaikkien kanssa toimii
saumatta. Näyttelypuolella Unkaso menestyi myös ja jälkeläisiä sille ehti kertyä kahdeksantoista.
Unkason isä Unbridled Guy, lyhyemmin Gus oli myös hyvä ratsuhevonen ja se kilpaili nuorempana isoja luokkia esteillä sekä maastoesteillä. Myöhemmällä iällään se
sitten kilpaili ihan kivasti menestyen samoja lajeja, mutta hieman pienempiä luokkia nuoren omistajansa kanssa. Aikoinaan orina Gus kantakirjattiin II-palkinnolle, ennen
kuin se ruunattiin. Mutta jälkeläisiä sille jäi monta, lähemmäs kolmekymmentä.
Unkason emä Rosarita tuli Ruotsista Suomeen 2000-luvun alkupuolella. Se kilpaili nuoruudessaan Ruotsissa paljonkin valjakkoajon puolella, mutta myös silloisen
omistajan tyttären kanssa kenttäratsastusta. Tamma oli todella sporttinen, kyvykäs ja kestävä sekä ennen kaikkea varsin mukautuvainen ja yhteistyökykyinen suoriutumaan
monen lajin vaativissa kilpailuissa. Rosaritan taustalla vaikuttaakin mm. täysiverisiä, joilta rakennetta ja kestävyyttä on selkeästi periytynyt. Luonteeltaan Rosarita
oli äärimmäisen nöyrä ja kiltti, ja sen kanssa pystyi työskentelemään kuka vain. Muutettuaan Suomeen, se jatkoi vielä hetken kenttäratsastuksen parissa. Vanhemmalla iällä
se ehti toimia myös ratsastuskoulukäytössä pääosin kevyillä lasten tunneilla, ja teki satunnaisia juhla-ajokeikkojakin häissä ja markkinoilla. Varsoja Rosarita sai kaksi,
tamman ja orin.
Emä Mercily on lempeä ja yhteistyöhaluinen tamma, jonka kanssa työskentely on aina ollut miellyttävää. Se on tasainen ja varma kouluratsu, joka kilpaili nuorempana
vaativa B -tasolle asti ja sijoittui useissa kansallisissa kisoissa. Luonteeltaan tamma on ollut aina varsin sosiaalinen ja helposti käsiteltävä. Mercilyllä on ollut
ratsastajina niin nuoria kuin kokeneempiakin, ja kaikki pärjäävät sen kanssa. Jälkeläisiä tammalle on kertynyt kaksi, ja molemmat ovat perineet sen rauhallisen ja
miellyttävän luonteen.
Mercilyn isä Klausen Mester oli energinen ja vahvatahtoinen ori. Se oli erityisen lahjakas kenttäratsu, joka menestyi kilpailuissa hyvin. "Mester" kilpaili
kansallisella tasolla useita vuosia ja ehti voittaa muutamia isoja luokkia Tanskassa ennen kuin muutti Suomeen. Ori oli aina näyttävä ilmestys värityksen ja ulkoisen
olemuksensa ansiosta. Ratsastaessa vaati osaavan kuskin, muuten se alkoi helposti testailla ratsastajansa kykyjä. Jälkeläisiä sille kertyi kymmenkunta, ja niistä moni on
jatkanut orin jalanjäljissä kenttäratsastuksessa.
Dalgaard Lily oli kaunis tiikerinkirjava tamma. Se kilpaili menestyksekkäästi kouluratsastuksessa vaativa B -tasolle asti, ja sen kanssa oli ilo esiintyä myös
näyttelykehissä, missä se sai paljon hyvää mainintaa erityisesti ryhdikkäästä rakenteestaan. Lily oli hyvin tammamainen ja hienostunut hevonen, joka osasi kuitenkin
näyttää kisatilanteissa parhaimpaansa. Se ei ollut luonteeltaan ihan kaikkien kaveri, vaan viihtyi enemmän oman tutun porukan parissa. Lily sai kolme varsaa, joista kaksi
on jatkanut kouluratsastuksen parissa ja yksi jäi ratsastuskoululle.
lisää kuvia alhaalla
