Latokartanon työsuokit
Eelin Jalomiina
Kuvat © Tallin omaisuutta
| Lempinimi | Miina | Omistaja | VRL-06066, Latokartano |
| Rekisterinumero | VH17-018-0099 | Kasvattaja | VRL-06066, Eelinniemi |
| Rotu, sukupuoli | Suomenhevonen, tamma | Kilpailulaji | Työhevosajot, kouluratsastus |
| Syntymäaika, ikä | 1.1.2017, 5v | Kilpailuluokat | TYH: kaikki, KO: Helppo B |
| Väri, säkäkorkeus | Rautias, 155 cm | Meriitit | KTK-II |
Manta pähkinänkuoressa: Kiltti ja rento, kaikkien kaveri. Tasaisella miellyttävä, esteillä ei niinkään. Melko ahmatti, tykkää syödä. Ajossa toimii mukavasti, yritteliäs ja nöyrä, hieman varovainen.
Suku ja jälkeläiset
| i. Ionin Apilas KTK-III |
ii. Raalan Patruuna | iii. Hiidenkivi - sh, rt, 160 cm |
| iie. Kalevan Patrunessa - sh, hpm, 155 cm | ||
| ie. Periäisen Santra | iei. Peräkylän Musta - sh, m, 156 cm | |
| iee. Suomiehen Saara - sh, rn, 158 cm | ||
| e. Ch Eelin Jaloneito KTK-? |
ei. Jalosoturi KTK-II |
eii. Tosi-Soturi - sh, m, 149 cm |
| eie. Pernillan Misteli - sph, rn, 146 cm | ||
| ee. Helmin Lahja KTK-II, SV-I |
eei. Valo-Raketti - sh, lkko, 162 cm | |
| eee. Helmin Laulu - sh, vrt, 158 cm |
Isän puolen sukuselvitys © S. / Ionic, emän puolen kirjoitti Viiru
iii. Hiidenkivi ei ollut mikään maailman näyttävin suomenhevosori. Päinvastoin, se oli aikalailla sellainen perus-mutapeltosuokin näköinen, "kolmetoista tusinassa"-raudikko, hieman isopäinen, ei kevyt jos ei erityisen raskaskaan rakenteeltaan. Varsinainen monitoimihevonen se sen sijaan oli. Nuorena sitä valmennettiin raveja silmällä pitäen, vaikkei se varsinaisesta ravisuvusta polveudukaan. Nelivuotiaana koelähtö meni läpi ja se juoksi sinä vuonna 5 startissa. Rahaa tai sijoituksia ei juuri tullut, ennätykseksi jäi vaatimaton 1.42ke. Hiidenkivi käyttäytyi kyllä aina erittäin hyvin ja nöyrästi se ravasi, mutta nopeutta ei löytynyt.
Kun raviura ei urjennut, Hiidenkivi peruskoulutettiin ratsuksi ja myytiin harrastehevoseksi. Aktiivinen hevosharrastaja saikin siitä varsin mukavan ratsun. Kisatuloksiakin kertyi, tosin vain pienistä paikallisista este- ja koululuokista. Talvisin Hiidenkivi sai vetää rekeä ja joutuipa tuo metsätöihinkin. Sitten omistaja sai ahaa-elämyksen: voisihan kärryjen eteen opetettua hevosta kokeilla valjakkoajossakin. Vaellusratsunakin se toimi. Jälkeläisiä Hiidenkivi jätti vain aniharvoja, mutta sitäkin suuremman kavionjäljen omistajansa sydämeen.
iie. Kalevan Patrunessa oli työhevonen ja myös työhevosen näköinen: melko raskastekoinen, lihaksikas ja voimakas, vaikkei kovin korkea. Se kilpaili työkilpailuissa vähintään kohtuullisella menestyksellä ja oli aina yleisön suosikki hienon värinsä ansiosta, se kun oli suklaanruskea, papurikkotäpläinen piirtopää likimain valkoisin jouhin. Patrunessa oli opetettu kyllä ratsuksikin eikä se ollut lainkaan kehnompi siinäkään lajissa, ainakaan noin harrastehevosena. Työsuunnalle se kuitenkin kantakirjattiin 8-vuotiaana varsin kelvollisin arvosteluin.
iei. on ori Peräkylän Musta, työsuunnalle kantakirjattu ori, jonka huomiotaherättävin piirre oli ehkä väri, kiiltävän musta suurin valkoisin merkein. Jotain näistä merkeistä on sentään polveutunut Santrallekin. Rakenteeltaan Peräkylän Musta oli kokolailla keskiverto suomenhevonen, ei erityisen raskas vaikka työhevosia suvusta löytyykin. Pitkä ja voimakas runko sillä oli ja melko matala kaula.
iee. Suomiehen Saara on kantakirjaamaton harrastetamma, ulkonäöltään ja rakenteeltaan kuin tyttärensä peilikuva, vähän vain toisen värinen. Ei siis mikään maailman kaunein suomenhevonen, mutta luonteeltaan Saara oli erinomainen, kiltti ja sopeutuvainen, mutta kuitenkin eloisa ja vilkas. Muunlainen hevonen olisikin ollut huono valinta koko perheen harrastehevoseksi, jonka selässä lapset on opetettu ratsastamaan ja joka on valjastettu reen eteen talvisia rekiretkiä varten, muista tehtävistä nyt puhumattakaan.
eii. Tosi-Soturi oli pitkän hulmuharjan omaava musta suomenhevonen. Korkeutta sillä oli juuri ja juuri yli ponikoon, vain 149 cm. Olemukseltaan ori oli varsin samanlainen kuin isänsäkin; rennon letkeä ja nöyrääkin nöyrempi. Ori oli parhaimmillaan estekilpailuissa, mutta toimi myös ajossa. Soturi kantakirjattiin toiselle palkinnolle, ja se on keräsi myös lukuisia palkintoja erilaisista rotunäyttelyistä. Jälkeläisiä Soturille syntyi 22.
eie. Pernillan Misteli oli isomerkkinen, pienehevoskokoinen ja mahdollisesti sabino ruunikko tamma. Kilpaili kouluratsastuksessa nuorempana, mutta siirtyi kymmenen vuoden ikäisenä ratsastuskoulun käyttöön, jossa vietti mukavan elämän pikkulasten lempihevosena saaden kaiken huomion ja rakkauden. Tamma sai yhden varsan elämänsä aikana.
eei. Valo-Raketti oli ravisukuinen suomenhevonen. Ori itsekin kilpaili lähes koko ikänsä raveissa, ja pärjäsikin ihan hyvin. Raketin viralliseksi ennätykseksi jäi 2100m matkalta 1.27,4ke ja lopullinen voittosumma kertyi reilun 11 000e suuruiseksi. Viimeiset vuotensa se eli pitkäaikaisen hoitajansa ja hänen siskonsa yhteisomistuksessa. Ori rakasti pitkiä maastoretkiä ratsain ja viettikin paljon aikaa metsissä samoillen tyttöjen kanssa. Jälkeläisiä orille jäi reilut kymmenen, ja kantakirjaan se palkittiin II-palkinnolle.
eee. Helmin Laulu oli yleispainotteinen tamma, joka kilpaili muutaman vuoden nuoruudessaan koulu- ja esteratsastuksen parissa. Tamma muutti kuitenkin läheisen pienen ratsastuskoulun käyttöön tunti- ja terapiaratsuksi, ja viihtyikin hommassa oikein hyvin.
Näyttelytulokset
TYH:n Kilpailutulokset
|
Käyttöajo - stat: 0: 0-0-0 28.02.2017 Kutsu - 1/21 27.02.2017 Kutsu - 21/21 26.02.2017 Kutsu - 3/21 26.02.2017 Kutsu - 115/128 25.02.2017 Kutsu - 67/128 25.02.2017 Kutsu - 12/21 24.02.2017 Kutsu - 118/128 24.02.2017 Kutsu - 11/21 09.02.2017 Kutsu - 10/13 08.02.2017 Kutsu - 10/13 07.02.2017 Kutsu - 4/13 06.02.2017 Kutsu - 11/13 05.02.2017 Kutsu - 1/13 Metsäajo - stat: 0: 0-0-0 26.02.2017 Kutsu - 49/107 25.02.2017 Kutsu - 57/107 24.02.2017 Kutsu - 101/107 Kyntö - stat: 0: 0-0-0 28.02.2017 Kutsu - 16/22 27.02.2017 Kutsu - 6/22 26.02.2017 Kutsu - 13/22 26.02.2017 Kutsu - 40/83 25.02.2017 Kutsu - 63/83 25.02.2017 Kutsu - 4/22 24.02.2017 Kutsu - 7/22 24.02.2017 Kutsu - 67/83 |
Veto - stat: 0: 0-0-0 26.02.2017 Kutsu - 58/74 25.02.2017 Kutsu - 33/74 24.02.2017 Kutsu - 62/74 Juoksukoe - stat: 0: 0-0-0 26.02.2017 Kutsu - 3/89 25.02.2017 Kutsu - 79/89 24.02.2017 Kutsu - 31/89 Käyntikoe - stat: 0: 0-0-0 26.02.2017 Kutsu - 44/87 25.02.2017 Kutsu - 82/87 24.02.2017 Kutsu - 41/87 10.02.2017 Kutsu, Käyntikoe = 26/32 09.02.2017 Kutsu, Käyntikoe = 20/32 08.02.2017 Kutsu, Käyntikoe = 11/32 07.02.2017 Kutsu, Käyntikoe = 28/32 06.02.2017 Kutsu, Käyntikoe = 29/32 |
KRJ:n Kilpailutulokset, 19 sijoitusta
|
15.03.2017 Kutsu, Helppo B - 2/30 14.03.2017 Kutsu, Helppo A - 2/30 14.03.2017 Kutsu, Helppo A - 2/30 13.03.2017 Kutsu, Helppo B - 2/30 12.03.2017 Kutsu, Helppo C - 5/30 12.03.2017 Kutsu, Helppo A - 3/30 11.03.2017 Kutsu, Helppo A - 2/30 11.03.2017 Kutsu, Helppo A - 1/30 10.03.2017 Kutsu, Helppo A - 2/30 10.03.2017 Kutsu, Helppo A - 2/30 |
09.03.2017 Kutsu, Helppo A - 2/30 09.03.2017 Kutsu, Helppo A - 1/30 08.03.2017 Kutsu, Helppo B - 4/30 08.03.2017 Kutsu, Helppo C - 4/30 08.03.2017 Kutsu, Helppo A - 1/30 07.03.2017 Kutsu, Helppo A - 3/30 07.03.2017 Kutsu, Helppo C - 4/30 06.03.2017 Kutsu, Helppo A - 4/30 06.03.2017 Kutsu, Helppo A - 3/30 |
Valmennukset
Helmikuu 2017, valmentajana Lissu T.“Tänään teemme ihan perusjuttuja, mennään helppo D-rataa mukaillen”, juttelin katsellessani ratsukon alkuverryttelyjä. Manta liikkui rentona tasaista tahtia eteenpäin, järin suurta eteenpäinpyrkimystä tai erityisen lennokasta liikkumista ei ainakaan vielä näkynyt. Mukavan tasaiset, letkeät liikkeet kuitenkin.
“Ratsasta kulmat huolellisesti, pitkillä sivuilla vähän temponmuutoksia käynnissä, lyhyiden sivujen keskelle pysähdys.” Pysähdykset tulivat hieman viiveellä -vaikka toistojen myötä tamma reagoi kerta kerralta nopeammin -, temponmuutokset niin reippaampaan kuin hitaampaan liikkeeseen sujuivat hyvin. “Oikein hyvä istunta, mutta älä anna leuan valahtaa rintaan, pidä katse korkeammalla. Lyhennä ohjaa vähän, noin. Pyydä tammalta vähän enemmän, älä tyydy rentoon löntystelyyn.”
Käyntitehtävistä siirryttiin hiljalleen harjoitusraviin ja kymmenen metrin voltteihin, täyskaartoihin ja koko rata leikkaisiin. Manta oli virkustunut käyntitehtävissä, ravi oli mukavan letkeää ja takaosakin tuli hieman paremmin rungon alle, alun hienoinen etupainoisuus oli hiljalleen hävinnyt ratsastuksen avulla. “Tarkkana volttien kanssa, etteivät ne mene soikeiksi, sisäpohje jarruttaa. Hyvä, aktiivinen ravi, pidä tuo”, ohjeistin, kun kolmas volteista ei enää ollut yhtä kauniin pyöreä kuin kaksi ensimmäistä. Neljännelle voltille skarpattiin taas, samalla kun Mantan hyvä ravi pidettiin yllä.
“Lyhyt sivu keskikäyntiä, sitten harjoituslaukkaa kentän ympäri.” Ratsukko teki työtä käskettyä; hyvä, pehmeä ohjastuntuma ja vakaa pohje, aktiivinen ja tarpeeksi pitkäaskelinen keskikäynti, josta sulava siirtyminen hyvään harjoituslaukkaan. Manta ei laahannut jalkojaan, takaosa oli mukana, tamma ei valahtanut etupainoiseksi. Oikein hyvää työtä perusasioiden kanssa.
Helmikuu 2017, valmentajana Lissu T.
Ratsukko oli verrytellyt valmiiksi, joten pääsimme suoraan asiaan. Aloitimme pysähdys - neljän askeleen peruutus - käynti -tehtävällä. Pysähdykset olivat alusta asti erittäin hyviä; sopivasti valmisteltuja, pehmeitä ja tasaisia ilman turhia väliaskelia. Ensimmäiset pari peruutusta olivat hieman vinoja, tahti oli kuitenkin hyvä, siirtyminen käyntiin pehmeä. Peruutuskin pysyi suorana, kun ratsastaja tuki ulkopohkeella enemmän.
“Hyvä, nyt sama tehtävä, mutta peruutuksesta siirrytään harjoitusraviin.” Tehtävän alku - pysähdys, peruutus - jatkui samaan, hyvään tapaan, eikä suoraan raviin siirtyminen ollut sen hankalampaa kuin käyntiin. Muutaman toiston jälkeen siirryimme seuraavaan tehtävään, joka oli kokorata leikkaa ensin keskikäynnissä, sitten harjoitusravissa askelta pidentäen ja samalla keventäen. Manta oli mukavan rento, se vastasi apuihin hyvin ja liikkui mielellään ja reippaasti.
“Mantahan on tällä kertaa ollut reippaampi kuin viimeksi”, totesin ratsukon aloitellessa kokorata leikkaata keskikäynnissä. “Hyvä, pehmeät ja siistit avut, rento hevonen, takaosakin työskentelee. Hyvä eteenpäinpyrkimys, pidä tämä yllä. Uralla taas vapaata käyntiä, ja seuraavasta kulmasta uusiksi.” Tehtävä sujui erinomaisesti keskikäynnissä, ei kerrassaan mitään moitittavaa. Askeleen pidennys harjoitusravissa sujui vähän vaihtelevammin; välillä oikein hyviä suorituksia, välillä vähän enemmän kipittämistä kuin askeleen pidennystä. Kokorata leikkaiden jälkeen ratsukko teki vielä keskiympyrää harjoituslaukassa molempiin suuntiin. Keskiympyrä piti erittäin hyvin muotonsa joka kerta kumpaankiin suuntaan, Mantan laukka pyöri hyvin eikä ratsastajan istuntaan tarinnut puuttua yksittäistä “pyöräytä hartiat taakse, älä jännitä” -muistutusta enempää. Hyvää työtä tälläkin kerralla!
Helmikuu 2017, valmentajana narri
Raudikosta Manta-tammasta tiesin vain sen verran, että se oli kiltti ja rento kaveri, sileällä oikein miellyttävä ratsu. Ei mikään kapasiteetin ihmelapsi helppo C -koulutustasollaan, mutta perusasioista ne vaativammatkin luokat alkavat. Kehoitinkin heti alkuun Viirua verryttelemään Mantaa kaikissa askellajeissa itsenäisesti, jotta saisin sellaisen hyvän kokonaiskuvan siitä, mitä ratsukko mahdollisesti kaipaisi. Tamma liikkui rennosti eteenpäin ja vaikutti melko hyvältä reaktiokyvyltään: se vastasi apuihin, mutta ei ylireagoinut missään vaiheessa. Vaikka peräänanto ei vielä näihin luokkiin kuulunutkaan niin oleellisesti, päätin teettää sellaisia ”haeskellaan vähän peräänantoa kohti”-tehtäviä. Oikein päin kulkeminen ei tekisi koskaan hevoselle pahaa.
Pyysin Viirun kuntelemaan tehtävänantoani. Tarkoituksena oli aloitella käynnissä niin, että jokaiseen kulmaan tulisi voltti ja jokaiselle pitkälle sivulle viisi askelta ravia – ei enempää, ei vähempää. Koska olimme kuitenkin niin perustavanlaatuisten perusasioiden äärellä, selitin, että tulisin vaatimaan ehdotonta tarkkuutta: voltit ovat pyöreitä, hevonen taipuu sisäpohkeen ympärille, siirtymiset tapahtuvat pisteessä ja hevonen todellakin kävelee, ei laahusta eteenpäin.
Käynnissä tehtävä sujui varsin hyvin. Manta liikkui rennosti eteenpäin ja alkoi hakea kohti tuntumaa itse. Liikkuihan se melko matalassa muodossa, mutta se nyt ei tämän tasoisella ole mikään virhe. Tamma myös taipui hyvin, raviinlähtöihin kaipasin hieman lisää potkua. Manta kyllä siirtyi raviin silloin, kun Viiru sitä pyysi, mutta enemmänkin valumalla kohti ravia kuin oikeasti siirtymällä. Niinpä käytimme lopun aikaa käynti-ravisiirtymiin: muutama askel molempia. Manta alkoikin näiden avulla lähteä raviin entistä paremmin: hyvin ja reippaasti, mutta rentouttaan menettämättä.
Helmikuu 2017, valmentajana narri
Jo viimeksi Mantaa ja Viirua valmentaessani totesin Viirulle, että jättäisimme laukkatyöskentelyn seuraavaan kertaan. Eli siis tähän kertaan. Olin suunnitellut ratsastajan ja hevosen varalle helpon C:n radalla vaadittavia laukkatehtäviä: ympyrää ja lävistäjää. Tällä kertaa oli kehottanut Viirua verryttelemään Mantan itsenäisesti valmiiksi valmennusaikaa varten, olin jo edellisellä kerralla nähnyt, miten tamma toimii ratsuna eivätkä tehtävät siitä mitenkään merkittävästi vaikeutuneet tälle kertaa. Näin säästäisimme hieman aikaa ja ehtisimme tehokkaammin keskittymään valmennuksen tehtäviin ja mahdollisesti ilmeneviin ongelmakohtiin ratsukon työskentelyssä.
Viiru ja Manta aloittivat harjoitusravilla ympäri uraa. Lyhyen sivun keskelle tehtiin laukannosto, siitä kaksi keskiympyrää ja seuraavan pitkän sivun alusta lävistäjälle laukassa. Raville ei saanut ottaa ennen kuin uralle saapuessa. Sama toistettaisiin toiseen suuntaan, heti seuraavalta lyhyeltä sivulta jos Viiru kokisi, että on ehtinyt valmistella Mantan kunnolla. Ravata sai kuitenkin vielä pitkän sivun, jotta valmistelu olisi varmasti huolellinen.
Manta nosti laukat molempiin suuntiin hyvin, Viiru oli selvästi tehnyt sen kanssa verrytellessään siirtymisiä, sillä edelliskerran valuvia lähtöjä ei nähty. Tamma asettui ympyrällä hyvin, eikä heittänyt takapäätään ympyrän sisä- tai ulkopuolelle. Muutaman kerran se rikkoi raville jo ennen pitkää sivua lävistäjän aikana, mutta kun kehotin Viirua ratsastamaan laukkaa hieman enemmän, Manta pysyi laukalla. Hyvää työtä! Lopussa meille jäi vielä hieman aikaa työstää peruutuksia. Manta meinasi näissä lähteä viistosti vasemmalle. Kehotin Viirua käyttämään ennemminkin oikeaa ohjaa kuin vasenta pohjetta, sillä pohkeesta tamma vain lähti peruuttamaan lujempaa eri suuntaan. Oikean ohjan käyttö hidasti Mantan oikeaa puolta, jolloin vasen ehti mukaan ja tamma suoristui.
Tammikuu 2017, valmentajana Leenu
Viiru olikin jo kävelemässä Mantan kanssa maneesissa, kun saavuin itse paikalle. Keskustelin pikaisesti Viirun kanssa hevosesta ja siitä, mitä sen kanssa on tehty. Aivan aluksi pyysin kuitenkin Viirua verryttelemään tammaa ravissa keventäen. Manta näyti erittäin mukavalta, se liikkui energisesti eteenpäin ja vastasi viipyilemättä apuihin. Ennen varsinaista tehtävää kehotin Viirua vielä laukkaamaan muutaman ympyrän kevyessä istunnassa. Laukassa Manta ei vielä hallinut itseään ihan täydellisesti, varsinkaan ympyrällä. Suoralla uralla seinä auttoi tasapainon saamisessa ja suorana pysymisessä.
Pienen verryttelyn jälkeen kerroin Viirulle päivän varsinaisen tehtävän, joka oli ympyrällä työskentelyä. Puolikkaan ympyrän ajan asetus ulospäin ja toinen puolikas normaalisti. Tätä ei tehtäisi kauaa, mikäli se sujuisi hyvin. Muutaman ympyrän ja suunnan vaihdon jälkeen olin tyytyväinen, joten tehtävää muutettiin siten, että toinen puolikas ulospäin asettaen ja toinen puolikas takaosaa ulospäin väistättäen. Käynnissä meinasi aluksi pakka levitä käsiin, kun Viiru pyysi liikaa ja Manta ei hoksannut. Kehotin kuitenkin siirtymään harjoitusraviin, sillä hevosen on helpompi siinä rytmissä tehdä töitä. Se olikin ratkaisu tässäkin asiassa, Manta alkoi pyöritellä korvia sekä keskittyä, ja Viiru ei tehnyt selässä niin paljoa, joten less is more.
Tästä tehtävästä toistettiin eri variaatioita molempiin suuntiin, kunnes oli loppuverryttelyjen aika. Samalla kun Viiru kevensi uralla ja venytteli Mantaa eteen alas, kerroin parivaljakon suorituksesta. Nyt vain vahvuutta hevosen takaosaan ja paljon lisää suoruutta!